Viestejä Annelle Mellatz/Goettingen, Saksa

sunnuntai 2. maaliskuuta 2008

Jeesus Kristus puhuu Pyhän Tridentiinisen Uhrimessun jälkeen Duderstadtin kappelissa lähettäjänsä Annan kautta.

Jeesus Kristus sanoo nyt: Puuan taas halukkaansa, tottelevaisuuteensa ja nöyryytensä instrumenttini Anne kautta. Olen elämän leipä, ja joka syö tätä leivää, se elää ikuisesti. Mutta joka saa tämän leivän arvaamattomasti, syö tuomiota.

Rakkaat pappojani tässä kaupungissa, tässä synnillisessä Duderstadtin kaupungissa, Eichsfeldin linnoituksessa, kuten minä, Jeesus Kristus, sen nimetin, herääkö te vielä? Oletteko ymmärtäneet mitä haluan kertoa teille lähettiljäni kautta, minun valitsemani lähettiljäs, eivätkä niin kuin te kutsuutte häntä: itsensä valinnaksi. Lähettiljällä on vain minun nimittämä. Hän sanoo Minun sanat eikä omia sanojansa. Uskootteko että nämä sanat, jotka hän puhuu, voivat tulla hänen suustaan? Uskootteko todella sitä, pappojani? Halvanut hänet pitkään aikaa. Se on hyvin pieni ja miellyttävä minulle ja se on työkaluni eikä muuta.

Vaaditan teiltä täydellistä luovuttamista, pappojani, täydellistä luovuttamista. Jos ette anna sydäntänne minulle, ette voi saada ikuista elämää; kyllä olette menettäneet sen iankaikkisesti. Niin kuin olen jo sanonut teille, seisotte rotkon reunalla. Haluatko kadota ikuisesti? Uskootteko todella että minä, Jeesus Kristus, eivätkä lähettiljääni saada lähetettä milloin ja missä haluan? Uskootteko ette voi herätetä kuolemanuneen unenne teiltä?

Kuinka paljon loukkaatte Minun Jumalallisen Sydämeni. Olen kutsunut teidät juhlimaan Pyhää Uhrimessua. Teettekö tämän, pappojani? Oletteko kysyneet itseltänne, miellyttävätkö minua, palveleteko minua vai mammonaa? Voi ette ole alistuneet saatanallisiin voimiin ja halukaat katumaan?

Kuinka paljon on jo lunastettu teidän puolestanne. Kuinka monta armon virtaa on valunut tälle kaupungille. Tämä, Minun Pyhä Uhrimessuni, jatkaa juhlinta tässä yksityisessä kodissa, jotta minulla olisi armoa teitä kohtaan, sinä, poikani, jotka muuten olisit kadonneet, kaikki te. Ei yhtään papinpoika kääntyy takaisin. Poikani, kuinka syvälle olette vajoneet. Kuinka syvästi olette antaneet itsenne saatanallisille voimille. Voitte palvelemaan vain minua, ei ketä muuta.

Olette omistautuneet maailmalle ja otettu myös ulkoisesti pois nämä, Minun vaatteeni. Ei yhtään heistä ole halukas kantaa tätä papillista puvua. Siksi lähetän tämän papin, joka on miellyttävää minulle, teidän keskuudenne. Hän käy teidän kadunnanne ja kotikaupunkini Göttingenin kadun kautta, jotta Minun vereni pisara putoaisi tähän maahan ja olisin armoa näille kaupungeille.

Te olette sovittaneet itsenne. Kyllä, pieni viestini on jo joutunut tekemään monia uhrauksia teidän puoltenne tässä ajassa, tässä armo- ja katumuksen aikana. Hän ei valita, mutta hän ajattelee minun kärsimystäni, tätä raskasta kärsimystäni, jota minun täytyy kantaa teidän kautta, poikani. Herääkään! Minä, Jeesus Kristus, haluan olla jälleen teidän keskuudenne. Avatkaa kirkkotanne minuulle. Nissä pyhissä paikoissa ei ole enää elämää.

Haluan nostaa ne, näitä kirkoja, ja ennen kaikkea haluan nostaa teidät. Te olette rakkaat poikani pappeja ja ollette vannoneet uskollisuutenne minulle. Kuinka paljon haluankin teidän sydäntenne, kuinka paljon. Seuratkaan minut ja totuudeni. Seuratkaan askeliani eikä vain valitkoon Minun valitsemiani, viestijäini ja pappejani, jotka olen minä valinnut.

Tämä on seuraamisen aika. Mutte te, poikani pappeja, jatkakaa tätä, tätä raskasta synniä, joka painaa siten sydämenne. Kuinka raskaana se painaa kädessäni. Haluan elvyttää teidät ja haluan kutsua teitä tässä armo-ajassa: Palatkaa Minun Pyhään Pöytäneeni! Siellä löydätte raikastumisen minussa, leivänissäni, ruumiissani.

Tätä leipää haluaisin muuttaa jälleen teidän käsienne. Puhukeka sananini, konsekraatiosanani, kaikkialla selvästi ja tarkassa sanoituksessa. Yhtään iotaa ei saa ottaa pois näistä sanoista kuin ennenkin.

Rakastan teitä ja haluan kertoa: silloin, kun tulette Minun Pyhän Sakramenttini Katumukseen, armahdan teidät. Kyllä, vain kosketka minun viitan reunaa ja jo otan teidät sylissäni, koska olen herrani ja jumalanne, isäntäne, kyllä pelastajanne.

Jumalan rakkaus kestää ikuisuuteen. Mutta tämä syvyys on myös ikuinen. Käännykää pahan puolelta ja hyvän, herranne, pelastajanne puolelle.

Siunaan teidät, rakkaat lapseni, jotka pysytte uskollisuudessa kaikessa totuudeni seuraamisessa eikä halukaat luopua siitä. Olette valmiit ottamaan Minun viimeiset askeliani asti tulemisenne. Te olette aina suojattuja. Yhtään hetkää en poistu läheisyydestä teidän, ja Äitiini asuu aina sydämissenne ja hän suojaa teitä kaikessa huolenpitoissanne.

Pyhä kirkkoni ei koskaan tuhoudu vaikka teidät vainotaan, vaikka teidät hyökkää ja pilkataan, sillä silloin pilkatte minua, poikia pappia, eivätkä viestijäni, mutta minua korkeimmassa määrässä. Ja nyt haluan siunata, rakastaa, suojaa ja lähettää teidät maailmaan. Haluan siunata teidät, valitut, Kolminaisuudessa, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Amen. Rakkain äitinni on pyytänyt kaikki enkelit alennukseksi ja siunaa teitä yksittäin jättölauluksi. Ottakaa tämä siunaus vastaan ja kuljetkaat sen eteenpäin maailmaan. Amen.

Lähteet:

➥ anne-botschaften.de

➥ AnneBotschaften.JimdoSite.com

Tämän verkkosivuston teksti on käännetty automaattisesti. Pyydämme anteeksi mahdolliset virheet ja viittaamme englanninkieliseen käännökseen.